Kuinka päädyin personal traineriksi?

Voisin juurikin tästä aiheesta kirjoittaa pienen romaanin. Pidän tekstin kuitenkin suppeana palatakseni joihinkin käännekohtiin myöhemmin ajatuksen kanssa. Tässä kuitenkin perusideaa siitä, miten olen personal trainerin ammattiin päätynyt.

Peruskouluajan olin kovin liikunnallinen ja harrastin monenlaisia aktiviteetteja. Lukion tullessa kehoni alkoi kuitenkin taistella minua vastaan ja urheilu jäi täysin. Entiset urheiluharrastukset muuttuivat tiiviisti tietokoneella istumiseen. Tiedän siis todella, miltä tuntuu olla liikunnallisesti aivan lapsen kengissä.

Syy, miksen voinut liikkua löytyi kehoni suurimmasta elimestä, ihosta. Minulla oli (krooninen) atooppinen ihottuma, joka pahimmillaan vei minut sairaalahoitoon viikoksi aina kerrallaan. Sairauden mukana tuli kyvyttömyys normaaliin elämään ja eristäytyminen muusta maailmasta. Kävin pohjalla, josta ei tuntunut olevan pääsyä kohti pintaa.

Vuosien, loputtomien "vinkkien", insomniamaisen sekavuuden, useiden erikoislääkäreiden tapaamisien ja monien romahtamisien jälkeen löysin jotakin uutta. Ystäväni oli juuri kouluttautumassa Personal Traineriksi ja käytännössä pakotti minut testiasiakkaakseen. Hänen avullaan liikunta ja järkevä ruokavalio tulivat jälleen hitaasti osaksi elämääni ja opin sitä kautta hallitsemaan stressiä. Iho-ongelmani katosivat ja sain tasapainoisen itseni takaisin. 

Fyysisistä ja henkisistä ongelmista kärsiviä on paljon ja monesti kumpikin haaste kulkee käsi kädessä. Mietin, miten voisin hyödyntää kokemustani ja käyttää sitä muiden auttamiseen. Liikunnasta oli tässä vaiheessa tullut jälleen arkeni kohokohta, joten tuntui hyvin luonnolliselta löytää ammatti sen parista. Valitsin aseekseni Personal Trainingin.