Posts tagged henkinen valmennus
Oletko onnellinen ajattelija vai automaattinen ajelehtija?
Vietkö sinä ajatuksiasi vai ajatuksesi sinua?

Vietkö sinä ajatuksiasi vai ajatuksesi sinua?

Vieressäni höyryää kuppi kanelilla maustettua kahvia ja joulukuisen keskipäivän laimea valo lankeaa verhojen välistä näppäimistölleni. Pesukoneen tasainen humina säestää vieressäni lepäävän koiran ja miehen rauhallista hengitystä, mutta muuten on hiljaista. Seesteisestä ympäristöstäni huolimatta tunnen hermostuneen ajatusryöpyn rikkovan idyylistä hetkeä ja kevyt kuristava ote tiukkenee kurkkutorveni ympärillä.

Mielessäni en makaa kotini turvassa sängyllä, vaan seison keskellä neuvottelutilannetta kovien kasvojen ympäröimänä. Suurien panoksien noustessa suuremmiksi näen sieluni silmin, kuinka joku nostaa kätensä hiljentääkseen minut ja osoittaa ovea kuin sanoakseen: ”Emme ole kiinnostuneita sinusta tai siitä, mitä sinulla on tarjottavaa”. 

Mielikuvitukseni kuljettaa minut ystävieni luokse, jotka yllättäen kääntävätkin minulle selkänsä ja näen heidän ilmeistään, että minusta on juuri puhuttu pahaa. Tunnen, kuinka muutun takaisin pieneksi alakoululaiseksi, joka hämmentyneenä sanoo takaisin jotain tyhmän rohkeaa, jottei kukaan saisi vihiä syövyttävästä epävarmuudesta. Tämä on se sama lapsi, joka haluaa niin kovasti osoittaa osaavansa kaiken yksin, vaikka epätoivosesti toivookin saavansa apua.

Seison yhtäkkiä lavalla, jossa tuhannet silmäparit pääsevät todistamaan sitä, kuinka suuruudenhulluudessa valitut korkeat korot pettävät minut ja iskeydyn dramaattisesti vasten lattiaa. Naurunhörähdyksien saattelemana kompuroin takaisin seisomaan ja huomaan unohtaneeni kaiken, mitä olen tullut sanomaan. 

Häpeää, pelkoa ja lisää häpeää.

Olkapäälleni läpsähtävä koiran tassu herättää minut ajatuksistani ja palaan takaisin hetkeen, jossa kehonikin on. On ehtinyt kulumaan vain muutama minuutti, mutta olen puhtaalla ajatuksen voimalla onnistunut nostamaan pulssiani pelosta korkeammalle, salpaamaan hengitykseni, pysäyttämään aineenvaihduntani ja nostamaan stressitasoani huomattavasti - ahdistuksesta ja luovuuskadosta puhumattakaan. Hymyilen kiitollisena nelijalkaiselleni, joka katsoo minua hämmästyttävän ymmärtäväisesti takaisin.

Aiemmin olisin nopeasti vaipunut uudelleen joko menneisyyden masentaviin kokemuksiin tai tulevaisuuden ahdistavampiin mahdollisuuksiin, mutta vuosien opit mielestä ja sen toiminnasta ovat koulineet minusta jotain muuta. Mieleeni muistuu jonkun viisaan sanat siitä, kuinka hetkessä eläminen on tie onnellisuuteen ja juuri kokemani turhien pelkojen pyörittelyn jälkeen todella sisäistän niiden sanojen tarkoituksen. 

Huono ajattelu syö valtavasti energiaa, vaikuttaa negatiivisesti meidän fysiologiaan ja ihmissuhteisiin ja toimii tehokkaana blokkina elämästä ilon löytämiselle. Ajattelen heti väkisinkin omia asiakkaitani, joista jokainen on kosketuksissa näiden teemojen kanssa. Muistelen heidän kertomia tarinoitaan siitä, kuinka epäonnistumisen mahdollisuuden hiipiessä mieleen moni lamaantuu, eikä pystykään kirjoittamaan sitä biisiä, aloittamaan sitä projektia, sanomaan kokouksessa omia ideoitaan tai mitä ikinä sydän aidosti halajaisikaan tehdä. 

Olen kokenut itse ja nähnyt muissa surullisen paljon toteutumattomia unelmia, kostuvia silmäkulmia, vastaan taistelevia perusteluja, taakan alla taipumista, huonoja päätöksiä, itsensä ja muiden laiminlyöntiä, katkeroituvia sieluja ja muita huonon ajattelun summia. En puhu siis harmittomista päiväunista, vaan toistuvista kierteistä, jotka vaikuttavat meistä jokaiseen.

Kokemuksesta tiedän, että on helppoa jättää aivot automaatille ja antaa niiden tehdä ja viedä, miten lystää. Vaatii nimittäin paljon työtä, tiedostamista ja toistamista, että vanhat itsestään rakentuneet mallit katoavat ja korvaantuvat uusilla. Ongelmana on myös se, että äärimmäisen vaarallisiin tilanteisiin rakennettu pääkoppamme ei ole varustettu palvelemaan automaattisesti nykyajan tarpeita, eikä pysty siis ilman tietoista työstämistä viemään meitä kohti onnellisuutta, iloa ja rauhaa. Mielemme huutaa primitiivisesti TAISTELE TAI PAKENE ja näyttää tämän tueksi kauhukuvia tulevaisuudesta ja menneisyydestä. Ei ihme, että monella on vaikeuksia liikkua ajatuksissaan ja sitä kautta elämässään eteenpäin, saatikka elää hetkessä.

Otan hörpyn kahvia, työnnän läppärin sivuun ja hivuttaudun lähemmäksi pientä perhettäni, jotta voin tuntea kummankin hengityksen tahdin. Suljen hetkeksi silmäni ja keskitän ajatukseni omaan hapen kulkuun. Kun mieleni yrittää laittaa uudestaan kauhudiaesityksen pyörimään, nostan käteni hiljentääkseni pelot ja osoitan ovea kuin sanoakseni: ”Kiitos, mutta en ole juuri nyt kiinnostunut teistä tai siitä, mitä teillä on tarjottavaa. Minä yksin määrään täällä ja te saatte tulla tuekseni, kun sitä pyydän. Ymmärrän, että te yritätte auttaa minua, mutta luottakaa minuun ja menkää nukkumaan. Minä yksin määrään täällä”. 

Ja silloin, pieni hymynkare huulillani, sylissäni mies ja koira, korvissani rauhallinen humina ja hiljaisuus ja ajatuksissani juuri se turvallinen, tavallinen hetki, onnellisuus istui valtaistuimelle. Tällä kertaa taas astetta pidemmäksi aikaa. 

-Aino P.

___________________________

Kiinnostuitko oman mielesi kehittämisestä? Voit aloittaa prosessin monella tapaa, esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on minulle tärkeää?

  • Olenko aidosti onnellinen nyt? Mitä onnellinen elämä minulle tarkoittaa?

  • Kuinka hyvin osaan vaikuttaa omaan ajatteluuni? Miten hyödyn/hyötyisin omaan ajatteluuni vaikuttamisesta?

  • Mikä osa-alue elämässäni kärsii eniten huonon ajattelun johdosta?

Voit myös kysyä näitä kysymyksiä läheisiltäsi ja pyytää palautetta heiltä oman ajattelukykysi osalta. Peiliin katsominen voi olla kivuliasta, mutta sen arvoista - takaan sen.

Epäluulosta epätietoisuuteen

Moni ei uskalla kysyä potentiaaliselta personal trainerilta osaamisesta, taustoista ja onnistumisista. Päätökset tehdään tiedottomana ennakkoluuloja kuunnellen.

Kuvittele, että astelet uudelle salille sisään ja olet valmis satsaamaan sekä kuntosalikorttiin, että personal traineriin. Asetut vastaanoton eteen ja allekirjoittaneen näköinen päälle parikymppinen mimmi tulee tervehtimään sinua. Kysyt, voitko tulla salille tutustumaan ja pääsetkin tarkastamaan nurkat. Salissa ei ole mitään vikaa ja seuraava kysymys kuuluu, onko täällä personal trainereita? Vastaanoton tyttö vastaa ”Minä olen PT, minkälaista ohjelmaa olet miettinyt?”. Mietihän, mitä silloin päässäsi tapahtuu?

Mielikuva personal trianerista on kullakin hieman erilainen. Ajatus hyvästä pt:stä vaihtelee riippuen muun muassa siitä oletko mies vai nainen, nuori vai vanha, urheilija vai aloittelija. Se riippuu siitä, kuinka paljon olet katsonut fitness-ohjelmia televisiota tai seurannut tereysmaailmaa netistä. Se riippuu siitä, mitä kaverit ovat kertoneet ja mitkä sinun omat ennakkoasenteet ovat yleensäkin ihmisiä kohtaan. Niin, ennakkoasenteet. Minua (tuntematta) katsoessasi saatat pohtia kykyäni ymmärtää sinun erityislaatuisuutta ja tarpeita, koska olen nuori tyttö, enkä esimerkiksi noin kolmekymppinen lihaksikas mies.

On todella tärkeää, että valitsee personal trainerin juuri omien tarpeiden mukaan. Liikuntaan liittyvät projektit ovat usein todella henkilökohtaisia, joten toimiva henkilökemia on eräs tärkeimmistä pt-asiakassuhteen ominaisuuksista. Kukaan ei halua viettää aikaa saatikka maksaa ihmiselle joka ei tunnu ymmärtävän ollenkaan, mitä toinen haluaa. Ennakkoluuloon ei tosin kannata päätöstään perustaa, sillä kuten tiedetään, ulkokuori ei tosiaan kerro ihmisestä aina ihan kaikkea. Toki pt:n tulee ainakin minun mielestäni olla esimerkillinen ja urheilullinen, mikä tosin sekin kattaa laajan skaalan erilaisia kuntoja.

Minut, kuten varmasti monet muutkin pt:t, laitetaan heti kategoriaan x, josta pois päästäkseen täytyy todella osoittaa osaamisensa asiakkaalle. Se ei oikeastaan haittaa ja on aina hyvä, jos asiakas näyttää olevan motivoitunut ja varmistaa pt:n sopimisen itsellensä. Ongelmana on kuitenkin se, että suomalainen harvoin osaa sanoa kasvotusten suoraan mitä tarvitsee ja haluaa. Se tarkoittaa sitä, että ei kehdata kysyä pt:n osaamisesta mitään ja kaikki jää mielikuvien varaan. Tämä ei ole kovin edullista kummallekkaan, asiakkaalle tai ohjaajalle.

Pt:tä valitessa kannattaa tiputtaa oletukset ja mielikuvat ja pitää mielessä oma tähtäin. Kannattaa kysellä ja kyseenalaistaa, kertoa omasta toiveesta ja vaatia suoraan sitä mitä asiakkaana ohjaajalta haluaa. Jos "koutsin" ammattitaito epäilyttää, pyydä tututstumistuntia, jossa saat käsityksen pt:n toiminnasta, osaamisesta ja sopivuudesta sinulle. Pelkkään epäluuloon perustetut ajatukset tulisi kuitenkin unohtaa ja avoimuus kannattaa, myös traineria valitessa. Osaava trainer osaa kertoa sinulle sinun tarvitsemat tiedot. 

Olen monesti nähnyt asiakkaissa muutoksen alun epäilystä onnistumisten tuomaan tyytyväisyyteen. On ollut kuulemma hämmästyttävää, että minunlaiseni letukka osaakin treenata kovaa, ottaa seniorit huomioon, auttaa golf-lyöntien pituudessa, korjata ryhtiä, nostaa penkkituloksia miesasiakkailla ja opettaa keski-ikäisiä naisia nauttimaan treenaamisesta. Kysymällä ja kokeilemalla selviää ja voit löytää positiivisia yllätyksiä.